Syrjälä
Seuran perustamisen jälkeen toiminnan kokoontumispaikkana toimi Tammijärvellä sijaitseva Syrjälän talo, jota hallinnoi aktiivinen metsästysseuran jäsen Väinö Koskenniemi. Lahtivaja sijaitsi Syrjälän ulkorakennuksessa. Syrjälän tilan omistajavaihdoksen jälkeen seura sai "häädön" vuonna 1998 Syrjälästä. Tämän jälkeen seuralle jouduttiin etsimään uutta toimipaikkaa ja rakennusta, johon mm. lahtivaja voitaisiin rakentaa. Toimintapaikan haku johti vuonna 1999 Iitinmäkeen.
Iitinmäki
Luhangan Sydänmaalla, Lempään kylän korkeimmalla mäellä sijaitsee tyylikäs hirsirakenteinen talo ja lisäksi piharakennukset, navettarehutalli, aittarivi ja mäen syrjässä oli riihi puimalatiloineen. Alkujaan pihapiirissä sijainnut sauna on tuhoutunut, vain puuliiteri on paikallaan.
Tämä rakennusten kokonaisuus toimi vielä 1960-luvulla Iitinmäen maatilan talouskeskuksena. Maatila oli tyypillinen itä-hämäläinen metsä- ja lypsykarjatila, jonka puolenkymmentä lypsylehmää, lihakarja ja pari työhevosta antoivat toimeentulon tilan asukkaille. Talviaikana talosta oli kaksi hevosta ja miestä yhtiöiden savotoilla puuajossa. Kylällä Iitinmäki tunnettiin varakkaana ja hyvin hoidettuna talona.
Iitinmäen talossa asuivat ja hoitivat tilan maa- ja metsätaloustöitä sisarukset Otto, Jaakko, Jalmari, Olga ja hänen aviopuolisonsa Otto Ekonen. Olga hoiti karjan ja talon sisähuushollin. Jaakko, Jalmari ja Otto hoitivat peltotyöt sekä olivat talvisin puusavotoissa. Ekonen teki puutöitä ja oli välillä mm. koululla opettamassa pojille puutöitä.
Jaakko Iitinmäki oli myös aktiivinen kunnallisasioiden luottamusmies. Edellä mainittujen tilan omistajien ikääntyessä karjan pito lopetettiin 1970-luvulla. Kun tilan omistajilla ei ollut jälkikasvua, Iitinmäen tila myytiin entisten omistajien edesmenon jälkeen joutsalaisille Raili ja Hannes Kiiskiselle.
Kiiskinen hoiti metsätilaa, pellot oli jo aiemmin metsitetty. Tilan omistaja vuokrasi asuinrakennusta asuntokäyttöön. Vuokraustoiminnan epäonnistumisen jälkeen, vuonna 1999 alkoi Kiiskisten ja metsästysseuran välinen yhteistyö. Sarvan Erä ry sai käyttöönsä Iitinmäen rakennukset ja navetan rehulato-osaan rakennetttiin hirvieläinten lahtivaja.
Rakennushanke - kaavailuja ja kiinteistökauppa
Seuran hallintojäsenten keskuudessa virisi keskustelua siitä, miten Iitinmäkeä voitaisiin kehittää paremmin toimivaksi ja monikäyttöisemmäksi kokoontumispaikaksi. Kiinteistön omistajan myötävaikutuksella neuvotteluissa päädyttiin kauppasopimukseen Iitinmäen rakennusten ja tontin ostamisesta Sarvan Erä ry:lle. Seuran johtokunta hyväksyi kiinteistökaupan ehdot kokouksessaan tammikuussa 2004 ja valtuutti seuran puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan allekirjoittamaan kiinteistönostoa koskevan kauppakirjan.
Kauppakirja allekirjoitettiin myyjien, Raili ja Hannes Kiiskisen sekä ostajan edustajien, Matti Järvisen ja Pentti Kuurneen toimesta Tammijärvellä, Luhangan Osuuspankin konttorissa 19.03.2004. Kaupanvahvistajana toimi pankinjohtaja Pekka Pietilä.
1. Rakennushanke
Välittömästi tilan oston jälkeen käynnistettiin rakennusten korjaushankkeen suunnittelu. Johtokunta hyväksyi hankesuunnitelman ja rakennuspiirustukset kokouksessaan kevättalvella 2004. Samassa kokouksessa päätettiin hakea hankkeelle avustusta Maaseudun kehittämisrahastolta (EMOTR).
Hankkeen kustannusarvio sisälsi tontin ja rakennusten oston, rakennusten kunnostamisen päärakennusta lukuun ottamatta ja ulkoilureitin teon laavujen kunnostuksineen. Hankkeen kustannusarvio oli yhteensä 54 960 euroa ja tämän lisäksi talkootyötä noin 1200 tuntia. Ulkopuolisella yrityksellä teetettynä talkootyön hinta olisi ollut noin 48 000 €. Näin ollen tehtyjen rakentamis- ja kunnostustoimenpiteiden kokonaisarvo oli noin 100 000 euroa.
Selvitysten ja suunnittelun jälkeen, ensimmäisessä vaiheessa päädyttiin rakennusten vesihuollon uusimiseen kokonaisuutena. Käyttövesijohto rakennettiin porakaivolta talon kellariin, johon vesilaitteisto sijoitettiin. Kellarista vesijohdot rakennettiin ulkorakennukselle. Rakennuksien viemärivesien käsittelyä varten tehtiin uudet sakokaivot ja jätevesien suodatuskenttä. Vesihuoltotöitä vaikeutti kallio, joka on tontilla hyvin lähellä maanpintaa. Hevostalliosan sisustus purettiin, tilan sisäkorkeutta lisättiin maata kaivaen. Tilaan rakennettiin sauna, wc-pesuhuone ja pukuhuone LVIS-varusteineen. Saunaan laitettiin puulla lämpiävä kiuas ja pesuhuoneeseen pata. Pihapiiriin rakennettiin kota, jonka hirsiosa siirrettiin kokonaisena n. 100 metrin etäisyydeltä nykyisestä paikastaan. Rakennuksen omistus saatiin myyjiltä erillisellä luovutussopimuksella 8.10.2004. Betonilaatalle siirretyn hirsikehikon päälle rakennettiin korkea katto, ja kota varustettiin sekä liesi että nuotio tulisijoilla. Seinustoja kiertävät leveät penkit. Kota myös sähköistettiin. Kaikki piharakennukset maalattiin itse valmistetulla punamulta keittomaalilla.
Ulkoilureitti, joka toimii talvisin latupohjana, tasatiin ja kunnostettiin maanomistajien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisille reiteille. Reitin varrella olevat, Sarvan Erän omistamat laavut kunnostettiin ja Tahkoharjun laavun yhteyteen tehtiin huussi. Lisäksi seuran toimialueella on kaksi yksityisesti rakenneltua laavua. Kaikki laavut ovat maastossa liikkuvien henkilöiden vapaasti käytettävissä tauko- ja tulipaikkana.
Hankkeen rahoituspäätös saatiin TE-keskukselta 11.10.2004. Avustuksen osuus oli 41 220 €. Hankeaika oli 1.3.2004-31.12.2005. Kokonaisuutta ajatellen hankkeen toteuttaminen onnistui, ja se palvelee hyvin sille asetettuja tavoitteita.
Lohkomistoimitus
Määräalan lohkomistoimitus suoritettiin maanmittausinsinööri Tapio Reinikan toimesta. Lohkotilan (tontin) nimeksi tuli Erä-Iitti ja pinta-alaksi n. 4000 m². Nykyisin paikka näkyy jo kartoillakin Erä-Iitti nimellä.
Talon peruskorjaus / 2. hanke
Pari vuotta kului pienempien remonttien parissa, kunnes päätettiin ryhtyä peruskorjaamaan taloa. Peruskorjaus hankkeistettiin kuten oli tehty jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Johtokunta hyväksyi hankesuunnitelman, piirustukset ja kustannusarvion sekä päätti rahoituksen hakemisesta 16.2.2008 pitämässään kokouksessa. Paperisodasta vastasi sama organisaatio, kuten ykkösvaiheessakin.
Hankesuunnitelman sisältönä oli Erä-Iitin päärakennuksen peruskorjaaminen ja kunnostaminen metsästysseuraa ja Lempään aluetta palvelevaksi kylätaloksi. Suunnittelun lähtökohtana oli talon alkuperäisen tyylin ja rakentamisajalleen tyypillisen, talonpoikaistalon ilmeen ja hengen säilyttäminen. Tästä johtuen suuri osa töistä oli ennallistavaa entisöintiä, joka on tunnetusti paljon työaikaa vaativaa.
Hankkeen kustannusarvio oli 62 340 euroa. Maaseutukehitys ry:n myönteisen käsittelyn jälkeen TE-keskus antoi rahoituspäätöksen ja hyväksyen hankkeen toteuttamisen 16.6.2009. Hankkeen toteuttamisaika oli 6.10.2008 - 31.12.2010. Talokunnostuksen lisäksi töihin sisältyi tontin pihatyöosuus sekä talon käyttöirtaimiston hankinta.
Rakennustyöt suoritettiin lähes kokonaan talkootöinä, joita kertyi yhteensä lähes 1800 työtuntia. Talkootyötä sisältyi hankearvioon noin 1400 työtuntia. Talkootunteja kului huomattavasti arvioitua enemmän ikkunoiden ja hirsipintojen kunnostamiseen, joka aiheutti hankerahoitukseen hyväksyttävien tuntien loppumisen jo ennen viimeistelytyövaiheita.
Tästä huolimatta hanke valmistui määräajassa.
TE-keskuksen tarkastaja suoritti tilien tarkastuksen Erä-Iitissä hyväksyen kirjanpidon seuran esittämässä muodossa. Maaseutukehitys ry:n lautakunta piti kokouksensa Erä-Iitissä. Terveisinä vieraskirjaan on merkitty, että "Tässä, kauttamme avustetussa hankkeessa, rahat eivät ole menneet hukkaan."
Jatkotoimenpiteitä
Päärakennuksen yläkertaan rakennettiin 2015-2016 talkootyönä makuuhuonetilat. Näin saatiin lisämajoitustilaa neljä vuodepaikkaa. Kylmään ullakkotilaan tehtiin samalla raakalautalattia.
Vuonna 2017 ullakkotilaan on tarkoitus rakentaa noin 6 m2:n lämmin varastotila, joka tulisi lisävuodevaatteiden ym. seuran omien tavaroiden säilytystilaksi. Tila lukitaan (ei vuokralaisille).
Lisäksi päärakennuksen kalustusta muutetaan ja lisätään paremmin vuokrauskäyttöön sopivaksi.
Kokonaiskustannukset
Edellämainittujen hankintojen ja rakentamistöiden jälkeen Erä-Iitin arvoksi on muodostunut reilut 200.000 euroa. Ilman mittavaa Maaseutukehityksen avustusrahoitusta, seuran jäsenten, kylän yrittäjien ja konemiesten sekä kylän asukkaiden suurta talkoopanosta metsästysseura Sarvan Erä ry ei olisi tähän pystynyt.
Kiitos kaikille asiaan myötävaikuttaneille tahoille!
Pentti Kuurne
Hankevastaava